Outoja unia

Oon nyt pari kertaa nähnyt ihan kummallista unta, jonka jostain syystä muistankin vielä herätessä. Pitkään aikaan en ole uniani muistanutkaan, vaikka kaipa niitä silti näkee.

Tuo uni ei ole varsinaisesti painajainen, mutta jotenkin ahdistava tunnelma siinä on, loppupuolella varsinkin. En tiedä uskoisko sitä unien selityksiin, että mitä niistä voi tulkita omasta päänsisällöstä, mikä vaivaa ja niin edelleen, mutta tarttee melkein yrittää ottaa tosta selkoa, että olisko edes jollekin sen elementille olemassa selvitys, niin härö se on. Ja ennen kaikkea se, että oon nähnyt saman unen suunnilleen identtisena kahdesti. Taidan vissiin olla sekoomassa kaikesta kelailusta, jota on tänä vuonna tullut tehtyä varmasti enempi kuin olisi terveellistä. Joku virtapiiri on aivoista kärähtänyt, no doubt.

Uni menee kutakuinkin siten, että alussa joku pitää mulle ja suurinpiirtein mun systerille (eihän unissa koskaan mikään paikka tai henkilö tai niin edelleen ole ihan justiinsa, ne on aina jotenkin modattuja versioita - niin että tunnistaa, mutta toisaalta taas ei sinne päinkään) jotain tietokilpailua, tai testiä sanomalehden kokoisesta julkaisusta. Monivalintatehtävillä. Ensin on systerin vuoro yrittää vastata kysymyksiin, ja periaatteena on se, että niin kauan saa jatkaa vastaamista, kun osaa vastata oikein. Systeri sitten juuttuu johonkin kysymykseen pohtimaan vastausta, ja minä kihisen kuin joskus ala-asteella, kun tiesi oikean vastauksen, ja oli pakko päästä pätemään opettajan silmissä ja keräämään irtopisteitä, kun joku toinen vastasi väärin. Lopulta kun oikein kiemurtelen siinä ja annan ymmärtää, että mä tiedän, mä tiedän, siirretään vuoro mulle. Vastaan oikein, tietty, koska tiesin sen vastauksen, ja kauheen omahyväisenä (hyi yök) teen sitten koko testin loppuun, systeri ei saa enää vastausvuoroa ollenkaan. Ja koska kyseessä oli kilpailu, mä voitan ihan suvereenisti. Myhäilen itseäni täynnä olevana, vaikeeta olla hymyilemättä ja vähän edes ajattelematta, että kuinka veetun hyvä mä taas olinkaan (sormet kurkkuun).

Sitten ihan irrationaalisesti se sama tyyppi (jonka henkilöllisyyttä en pysty hahmottamaan), joka meille piti tietokilpailua, vie meidät meren rantaan. On kauheen harmaata ja sateista ja sumuista, oikeen sellanen surullinen ilma, mutta kuitenkin kesä, sillä mennään uimaan. Siellä on menossa joku eksperimentti delfiineille (ja siis Suomessa ollaan :D), jossa purjeveneen pienoismalli hukutetaan kauko-ohjattavan avulla, ja tarkoitus on seurata niitten reaktioita. Miten me liitymme siihen, ei haisua, mutta kun näen, että pienoismalli alkaa uppoomaan, niin mulle tulee pakkoreaktio uida sinne ja pelastaa se hukkumiselta, ja tohon sekottuu taas vähän kilpailuviettiä ja pätemisentarvettakin, eli sinne olis pakko ehtiä ennen systeriä, vaikka en edes tiedä, onko sekin uimassa sinne vai ei. Siihen liittyy myös ihan törkee pelko, sillä mua inhottaa unessa tieto niistä delfiineistä, jotka myöskin ovat lähestymässä sitä uppoovaa laivaa. Yritän tsempata itteeni tiedolla, että ei delfiinit tule ihmisen iholle ja väistävät ja niin edelleen, mutta koko ajan lähestyessä paniikki kasvaa suuremmaksi ja suuremmaksi, ja uni loppuu siihen, kun ainakin mietin sitä, että teenkö uukkarin ja uin takasin. En siis tiedä miten uni loppuu. Mutta ah-dis-taa, enkä tiedä edes että miksi. Selkeissä painajaisissa on sentään aina selvästi syyt havaittavissa, että miksi ne tuntuu inhoilta.

Kyllä mä pystyisin tosta vetämään sellasen oman keittiöpsykologisen päätelmän, että huono itsetunto -> pätemisen tarve, vesielementti
-> epätietoisuus, uinti"kilpailu" -> yhdenlainen kilvoittelu elämässä nyt vaikka näissä perseen tunnekuvioissa, pelko on aika yksiselitteinen, ja liittyy aika moneenkin asiaan elämässä ja niin edelleen. Delfiineille en oo keksinyt mitään selitystä. :P Mutta; en ala kyllä nyt tästäkin runkuttamaan mun aivoja, täytyy perehtyä unien tulkintaan ja kattoa sitten, että löytyykö sieltä mitään.

Toivottavasti toi uni ei toistuisi kovin usein silti, se on ahdistava, vaikka ei näin kuvailtuna kuulostakaan yhtään miltään. Eivät ole olleet hyviä aamuja noi kaksi ton unen jäljiltä.