Miksi maailmassa on lakeja?

Kerran keskusteltiin yhden tyypin kanssa siitä, että miksi maailmassa on pakko olla lakeja. Se paasasi kaikesta sopimusetiikasta ja kulttuuriin sidoksissa olevasta moraalista ja niin edelleen. Kuten usein mun kanssa, koska on välillä pakko vääntää ihan vaan vääntämisen ilosta, niin saatiin melkein riita aikaiseksi, vaikka periaatteessa oltiin ihan samaa mieltä. Ja mun argumentitkin meni hihojen palamisen myötä sellaselle "järkevälle" tasolle, kuin: "Koska maailmassa on niin vitusti tyhmiä ihmisiä, niin on ihan pakko olla lakeja, eihän siitä tulis mitään, jos ne sais ite päättää mitä ne tekee.", ja sen sellasta brillianttia.

Jep. Kyllä siltä monta kertaa oikeesti tuntuukin. Nettideittipalvelun salaisesta maailmasta vaikkapa poimintoja. Ei vaan kyllä aina pysty edes ymmärtämään, että MITÄ ihmisten päässä aina liikkuukaan. Vai liikkuuko siellä mitään. No mutta, onhan tollanen monimuotoisuus varmaan toisaalta rikkaus, jokaiselle jotakin ja niin edelleen. Onneks saa itte kuitenkin päättää, vapaassa maailmassa.

Ärsylistalla ovat muunmuassa maamme maahanmuuttajapopulaatio. Onko se vaan kielimuuri, vai onko ne OIKEESTI kaikki ihan vatipäitä? Ennustettavia ainakin, samaa kaavaa toistaa ja toistaa, vaikka tyyppi oliskin eri. "Hi beautiful lady, i want your friendship." Kun kieltäytyy kohteliaasti, ja joskus jopa perustelee, että miksi, alkaa ruikutus: "Please don't say that, i feel love with you, you are close to my heart, i want to be with you." etc. Tossa vaiheessa alkaa jo naurattamaan, rakastuin sun valokuviin, way to go! Seuraava viesti onkin sitten AINA jotain: "You are rasist that's why you don't want to be with me. Sorry you think that the finnish people gods but its a pity." Joopa. Elä vaan ja kehity rauhassa tasapainoiseksi ihmiseksi ja onnea vaan elämääsi omiin harhaluuloihisi takertuen. Tekis mieli sanoa, että taatanan mutakuono rättipää, mutta en sano, koska en ole se rasisti. Tai taisin sanoa jo. Hups.

Hiukan kulmakarvoja kohottaa ja pistää hihityttämään myös tyypit, jotka oman kertomansa mukaan ettii jotain tositarkoituksella, hyvää ja kaunista, kestävää ja pysyvää, henkistä yhteyttä ja sielujen sympatiaa. Ja sitten lähestyvät viestillä, jossa ehdotellaan yhdessä runkkaamista, webcam-sessioita ja sen sellasta, osaatte varmaan kuvitella. Tai better yet, lähettävät viestin, jossa erityisesti alleviivaavat noita edellä mainittuja arvoja ja kertovat ittestään laveasti kehuen, miksi olisivat juuri sopiva mies mulle, mutta viestin pisin kappale kertoo hyvin yksityiskohtaisesti kuvaillen siitä, että millanen kyrpä tyypillä on ja miten se toimii ja miten sitä käytetään. Juu, on seksillä keskeinen rooli tietty toimivassa parisuhteessa, mutta hei, too much information noin niinku itsensä esittelyyn! Saisko se jäädä sille "otetaan sitte selvää, jos tuntuu siltä että kiinnostaa" -osastolle. Tai no, tollasen elukan kanssa tuskin "pääsee" sitä edes mittailemaan ja kokeilemaan, kertoohan toi aika karua kieltään siitä, että millä tollanen tyyppi ajattelee. Jos vähän edes aivoilla välillä, pliide!

Omaa luokkaansa on mun kestoihailija, joka ei vaan tunnu muistavan sitä, että ihan eka viesti, jonka se mulle lähetti, sisälsi vain kysymyksen, että ottaisinko siltä suihin, jos se sivelisi suonikkaan kyrpänsä kerroksella paskaa. No, minäpä kohteliaasti kieltäydyin kunniasta, ja sen jälkeen on kyllä huvittavaa saada tasasin väliajoin siltä viestejä, joissa se esittelee itsensä uudelleen ja uudelleen luotettavaksi, reiluksi, rehdiksi, huumorintajuiseksi, kivaksi ja tasapainoiseksi tyypiksi, jotta treffattaisko. Ja vetää sitten aina ihan törkyset herneet kaikkien mahdollisten huorittelujen kera, kun kerron, ettei mua edelleenkään kiinnosta se paskanen kikkeli. Vaan palatakseen pienen ajan kuluttua taas esittelemään itsensä - muisti hyvä mutta lyhyt. Toi kuvio on toistunut sellaset 6-7 kertaa, ja mulla on ollut profiili tossa mestassa alle kolme kuukautta :D.

Toplistalle kärkeen kiilaa suurimman "Say what?" -reaktion aiheuttanut tyyppi, joka lähestyi profiiliani jo ekassa viestissä kysymällä, että haluanko lapsen? Koska muhun iskee aina se vittuilupiru tollasten äärimerkillisten tyyppien kanssa (ja taitaa se iskeä monta kertaa ihan ei-niin-merkillistenkin tyyppien kanssa, eli olen siis vittumainen usein), niin pitihän tota lähteä tietenkin höykyttämään, että joo, periaatteessa kyllä. Tämä surullinen, kuvattoman profiilin omaava hahmo vaan oli ihan tosissaan; se tekis mulle lapsen, jonka kohtalosta mä saisin ihan ite päättää, jotta maksaisko hän elatusapuja vai haluisinko pitää ihan ittelläni, ja että hänellä on hyvät geenit ja saisin taatusti terveen lapsen (missäköhän toikin tyyppi on ollut peruskoulun bilsantuntien aikaan?). Kun kerroin taas vähän faktaa siitä, että no joo, lapsi siis joskus olis ihan jees, mutta että mä nyt vielä naiivisti takerrun sellaseen unelmaan, jossa olis toi parisuhde eka, ja sitten vasta jälkikasvua, ja muutenkin, että elämäntilanne ei välttis just nyt oo paras mahdollinen pukata kersaa maailmalle ja että ylipäätään, mun kanssa petiin pääsee vaan jos päänsisäset aallot kolahtaa edes auttavasti samalle taajuudelle, niin tää tyyppi tarjos vastaukseksi treffejä, jossa voisin tarkastella hänen alastonta bodiaan, jotta voisin vakuuttua siitä, että onko kemiaa ja että hänellä on ne hyvät geenit. Ou jeeee! Ei olla tavattu.

No joo. Voishan sitäkin tietty hiukan pohtia, että kuka se tyhmä ja vajukki ihminen sitten loppujen lopuksi onkaan, kun mun nettideittailun ihan parhautta on, yhtä irl-helmipoikkeusta ja kahta ihan "OK"-tyyppiä, joiden kanssa ihan oikeesti joskus suunnitteli tapaavansa, kun saa höykyttää ja vittuilla ja nauraa noille omasta mielestään ei ihan täysii käyville tyypeille. Aika perseestä olevaa yhdenlaista ihmisten hyväksikäyttöähän tuokin. Ei välttämättä kerro musta mitään positiivisia asioita. Täytyy toivoa, että noi tyypit on sitte edes niin tyhmiä, että ne ei tajuu sitä, että niitä käytetään hyväksi. Armeliasta multa, eikö?