Ottamisia

Puolikuu - Ota Minut

Ref.:
Ota minut nyt
Ota vaikka väkisin
Hämärässä että minä näkisin
Vie minut pois
Älä tuo ikinä takaisin

Ota minut nyt
Puhu mulle jotakin
Pimeässä parempi on sotakin
Mielelläni miten hulluuteni pois jakaisin

Olen valvonut iltoja äksät ja montako yytä
Näinä tuskani tunteina itsestäni etsinyt syytä
olen parannusta tehnyt ja luopunut taas tupakoista
Mitä palkaksi saanut oonkaan kaikista noista

Ref.

Olen täyteen kirjoittanut nämä vihkot ja kankaat
Mutta mieltäni ain sinä vain vieläkin hankaat
Nämä erheet ja paljon niin paljo muutakin roskaa
Ne ei mielestä tästä pois mene milloinkaan

Ref.

Olen pakon eessä mä veessä ja pinnan alla
Sinä korvaani sataan lasket minä sukellan

Ref.

Ota minut nyt
Ota minut nyt
Vie minut pois
Älä tuo ikinä takaisin


Toi soi sen tyypin, joka nyt on viime aikoina täyttänyt tän blogin rivejä (kutsutaan sitä nyt vaikka Äksäksi, kun ei se mikään eksäkään todellakaan ole) luona pariin otteeseen. Joskus mesessä se kirjotti, että se vaatii vähän sellasta ottamista. Well, I didn't. Olisinkohan pystynyt? No, sepä jäi nyt sitte näkemättä. Ihan julma vitutus ittellenikin päällä just nyt tällä hetkellä niistä peruutusmuuvsseista. Olishan sitä voinut tietty pitemmällekin kattoa, että mitä tulee. Vaikkapa, hermoraunio mä olisin siinäkin tapauksessa, jos olis ollut yhtä häilyvää. Ehkä mä sitten olenkin vaikee.

Ja sitten taas, enpä aio itteeni soimata tuntemuksistani - on munkin pakko saada tuntea, että joku haluu ottaa mua. Silleen sopivasti tasapainossa puolin ja toisin. Ei musta ole olemaan tyrkyllä, vaikka se voi ollakin kaikille osapuolille häviö. Eniten tietty niille, jotka ei tajuu ottaa. Hahahah.