Anonyymi -H- kirjoitti viime postaukseen kommentin, että no way mä saa pelastaa itteeni, eli siis pelkuroida. Parempi kokea ja tuntea, kuin peruuttaa kaikesta pois.
Joo, ihan mun ajatuksia. Allekirjoitan. Periaatteessa. Mä vaan jotenkin näen tässä hommassa niin paljon sellasia aineksia, että mä olen taas ennen pitkää tilanteessa, jossa mun korvaan kaadetaan tunnehuttua, joka ei edes koske mua. Ja kuuntelen sitä, koska mä kiinnyn ihmisiin, jotka pääsee mua lähelle, ja luulen sillä auttavani ja osoittavani, että se toinen on tärkeä. Ja samalla oletan tietty, että olen sille toisellekin tärkeä, myös jotenkin muuten kuin vaan sinä fiilisroskiksena. Sille en voi mitään, enkä halua voidakaan. Samoja aineksia, kuin Äksäkuviossa. Jossa otin henkisesti aika kovaa turpaan. Syystä ja syyttä, ihan sama se, mutta turpaan. Tärähti sen verran, että mä kokoilen itteeni sen jäljiltä, jotta tärinät lakkais. Lakkais tuntumasta surulliselta ja pahalta.
En siis tiedä, uskallanko TAAS laittaa itteeni niin alttiiksi tolle kaikelle. Koska chances are so big, että just noin se tulee menemään. Plussapalleroina vielä sitten kaikenlaisia kaveriporukkahankauksia, joita tosta jutusta vois myös aiheutua. Plop plop.
No mutta, enhän mä nyt tietty ihan lälläri ole. Kyllä me jo ollaan treffit sovittu. Katotaan sitte, pikkuhiljaa.
Iso kerros taas vaan sitä teflonia pintaan. Vaikka ei millään jaksaiskaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Eli pelkäät että hän alkaa purkautumaan sulle exästään? Tämä olisi varsin huono merkki, sillä mun tulkinnan mukaan se voi tarkoittaa vain sitä että hän epäilee teidän suhteen hyvyyttä verrattuna aiempaan, koska jos hän olisi täysin tyytyväinen teidän suhteeseen ei menneiden voivotteluun olisi mitään tarvetta. Toisin sanoen aihe kannattaa sivuuttaa yksinkertaisesti olkia kohtauttamalla ja mikäli se ei riitä, niin kysymällä suoraan onko hän kiinnostuneempi sinusta vai eksästään. Julmaa, tiedän, mutta jos hän haluaa sinulta muutakin kuin kaveruutta ei hänenkään voi kohdella sinua vain sellaisena.
miehen silmä: No jotakin tollasta joo just tarkotin.
Ihan hyviä neuvoja sulla, kuullut about samat toisaaltakin. Jos toi kuvio vaan oliskin niin "simppeli", että olis pelkästä purkausvaarasta kyse. Vai mitä pitäis ajatella, melkein kolme vuotta sitten jo tehty ero, omaisuus yhteistä edelleen, tiivistäkin tiiviimpi yhteydenpito jne. Ei olla yhdessä mutta ei olla erotukkaan, jotain sellasta. Ei siihen väliin kannattais edes itteensä sovittaa.
Lähetä kommentti