Jouluaaton aatto, jo!
Mä oon saapunut tänne vanhemmille. Umpipuhki ja niskat jumissa - hernerokkasumun takia Helsinki-Turku väliin kului aikaa kolmisen tuntia, keskinopeuden ollessa sellaset 50-60 km/h, motarillakin. Hyi perse, että oli kenkkua ajaa. Täällä jouluhysteriaa mutsilla as usual, mutta se nyt kuuluu asiaan. Huomen tarttee rykästä jouluostoksille, ne ei oo edistynyt alkutekijöitä pidemmälle. Tarvii toivoa, että valtaosa ihmisistä ei shoppailis enää huomenna, ettei tarvis jaksaa sitä ryysistä. Ympfh.
Ei-painajaisia on ne kaikki ihanat ruuantuoksut, joita täällä jo leijailee - mä keski-ikäistyn kyllä kovaa vauhtia, kun en millään malttais odottaa, että pääsis jo jouluherkkujen ääreen. Ja ei-painajainen oli myös aamupäivä tänään, kun yllätyksenä mut eilen illalla kutsuttiin kaakaolle. Kukas muu kuin Umpikujamies oli palannut Suomen kamaralle (se teki duunia Amerikassa pari kuukautta tässä syksyllä) ja halus toivotella jouluja. Ihan kivaa ja pisti hymyilyttämään, vaikkei mein keissistä koskaan mitään tullutkaan / olis tullutkaan. Emmä siis kuitenkaan ihan yksin ollut sitä mieltä, että jotain kipinää sillon syyskuussa oli. Vaiks en mä kyl sitä epäillytkään.
Nyt alkakoon joulunvietto. Palataan taas sitte muutama kinkkukilo raskaampana keventämään tänne kaikki mitä on tarvis.
Täältä Joulutunnelmaa kaikille! Hei heiluta sun joulukinkkua!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti