Hei hei, mitä kuuluu...

...sä kysyt ja kaikki on ok
No hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu

(Apulanta: Mitä Kuuluu)

Arokettu kyseli, että mitä kuuluu, kun ei mitään kuulu. No vaikka mitä taas.

Story of my life:

22.1.2007 Mä istun reilun viiden tunnin matkustamisen jälkeen eksän pihalla yli 20 asteen pakkasessa lumisateessa. Se ei päästä mua sisälle, vaikka olikin luvannut, että vielä kerran puhuttais kunnolla, joko asiat halki tai sitte edes erottais ns. face to face. Pari tunnin jälkeen mä sitten vaan matkustin turtana, niin kylmästä kuin henkisestä kolhustakin takasin himaan, sen samat reilu viisi tuntia.

25.7.2007 Mä istun Äksän kämpän ulkopuolella rappusilla venaamassa sellaset kolme tuntia, että se tulee baarista kotiin. Saadakseni sieltä mun kamat ja nukkuakseni yön yli. Istun siinä, koska me ei mahduttu samaan baariin samana iltana. Se suuttu. Mun moka. Siinä istuskellessani en voi kuitenkaan välttyä siltäkin ajatukselta, että mitä vittua mä teen väärin, kun päädyn näköjään tolleen miesten ovien taakse istuskelemaan. Varhaisaikuinen Littlebigwoman ei olis kyllä ikinä uskonut, että mitä sen vanhempi versio elämässään oikeen duunaa.

No se siitä. Ja siitä lisää joskus. Hengissä ollaan, se on kai pääasia.